Eipa ole juuri tama bloginpito edistynyt toivotulla tavalla. Kuvittelin kirjaavani jokaisen patkan, mutta eihan naissa viiden talon, kirkon ja kapakan kylissa ole juuri moiselle meiningille tarvetta.
Edellisessa oltiin viela viettamassa aurinkolomaa Esapanjan rannalla, vaikei sita aurinkoa ollut juuri paljonnnakynytkaa. Sen jalkeen sitakin on nakynyt, mutta oikeasti kuumaa ei ole ollut yhtenakaan paivana.
reittini kaantyi Villaviciosasta sisamaahan pain, Asturian ihanille vuorille. En siis jatkanut nk. Camino de Coastalla, vaan jtkan Camino Primitivoa (jos vaikka haluaisitte vilkaista missa mennaan) Vielin sita ennen kuitenkin rantapaivan La Islassa saksalaisen Isolden kanssa, joka jatkoi rannikkoa pitkin. Pitihan se tehda, koska uimapuku oli ainoa joka saastyi kuivana kunnon sateissa parina aikaisempana paivana.
Colombresissa meni vahan younet, kun kyla vietti neljatta paivaa fiestaa. siihen kuului asturialaisen kansanmusiikin, siiderin liikakayton lisaksi myos savikiekkoammuntaa ja muuta mukavaa paukuttelua.
Tama on siiderialuetta, mutta mulle kylla riitti yksi lasillinen.
Paivat kuluva niinkuin caminolla paivat kuvuvat. aamulla puolen seitseman ( ei siis viiden, eika taskulamppujen kanssa) aikaan hereille, puoli kahdeksan liikeelle, Albergueen, pesulle, vaatteiden pesulle, nokosille, syomaan ja nukkumaan.
Tanaan on noustu n. 800:aan metriin, mutta paivan varsinainen haaste oli sateiden jalkeen kaikki polut tayttava kunnon caminomuta jossa on puolet mutaa ja puolet lehmankakkaa. Joten kengat meni pesuun ja on taas marat. (mielummin puhtaanvedenmarat kuin kakkavesimarat).
Tanaan meni n. 30 km, totaalisaldo jossain siina hiukkaa vaille 650 kilsaa. Johan tama rupeaa jotekuten luistamaan. :)
tiistai 19. heinäkuuta 2011
tiistai 12. heinäkuuta 2011
Vesisadetta ukkosta ja goretexia
Eilinen maanantai San Vicentesta Colombresiin oli nk. siirtymataival. Tienlaitaa, valilla vahan aurinkoakin, ei sadetta mutta kengat edelleen markina. Kylla on hyvaa Goreteksia.
Colombresissa kuikuilin aikani ja otin pikku nokoset penkilla magnoliapuun alla.
Alberguena on paikallinen palloiluhalli, jossa kunto9salikamojen seassa lepolasseja. Loysin jonkun valtavanm, ilmeisesti sellaisen tyynyn johon voi pudosta jostai, raahasin sen nurkkaan ja tein sinne pikku pesan. Klo kymppiin haliissa pelattiin sisafutista niin etta sekin on tullut nahdyksi.
Colombres- Llanes 25,5
Aamulla sataa vetta kuin kaatamalla.Lahden vasta siina 7.30, Jonkin verran tienlaitaa, sitten polkua. Ukkonen haittaa vhan ihastelua. sade valilla vahan hellittaa, sitten kaataa taas. Aamulla kuivat popset tayttyvat litiseviksi tupperwareiksi.
Jostain loytyy mukava juuri avautunut kuppila jossa nuori mies tarjoaa cafe con lechen lisaksi pyyheliinan.
Loppumatkasta polku nousee ja kulkee upeita rantajyrkanteita ja maisemia, tuuli yltyy ja sade. Olen varsin kohmeessa kun paasen perille.
(ja kun olin ollut suihkussa ja pessyt vaatteeni niin ketka sielta tulivatkaan: juuri ne esp pojat jotka illalla suunnittelivat kavelevansa 40 kilsaa.. sopivaan kasu&kata tapaan jatketaan siis.)
Taytynee suorittaa hankintoja: sadehousut, pitkahihainen paita, jos tama sade jatkuu.
mutta nyt: medu del dia!
Colombresissa kuikuilin aikani ja otin pikku nokoset penkilla magnoliapuun alla.
Alberguena on paikallinen palloiluhalli, jossa kunto9salikamojen seassa lepolasseja. Loysin jonkun valtavanm, ilmeisesti sellaisen tyynyn johon voi pudosta jostai, raahasin sen nurkkaan ja tein sinne pikku pesan. Klo kymppiin haliissa pelattiin sisafutista niin etta sekin on tullut nahdyksi.
Colombres- Llanes 25,5
Aamulla sataa vetta kuin kaatamalla.Lahden vasta siina 7.30, Jonkin verran tienlaitaa, sitten polkua. Ukkonen haittaa vhan ihastelua. sade valilla vahan hellittaa, sitten kaataa taas. Aamulla kuivat popset tayttyvat litiseviksi tupperwareiksi.
Jostain loytyy mukava juuri avautunut kuppila jossa nuori mies tarjoaa cafe con lechen lisaksi pyyheliinan.
Loppumatkasta polku nousee ja kulkee upeita rantajyrkanteita ja maisemia, tuuli yltyy ja sade. Olen varsin kohmeessa kun paasen perille.
(ja kun olin ollut suihkussa ja pessyt vaatteeni niin ketka sielta tulivatkaan: juuri ne esp pojat jotka illalla suunnittelivat kavelevansa 40 kilsaa.. sopivaan kasu&kata tapaan jatketaan siis.)
Taytynee suorittaa hankintoja: sadehousut, pitkahihainen paita, jos tama sade jatkuu.
mutta nyt: medu del dia!
sunnuntai 10. heinäkuuta 2011
Taalla ollaan, vaikka internettia ei ole juuri nakynyt
Viimeisen postauksen jalkeen olen edennzt Markina xemainista San Vinceteen. Matkassa on ollut enemman sadetta ja puolipilvisia paivia kuin aurinkoa. Ainakin tama osa reittia on seuraillut aika paljon autoteita, ja on jhossain huonommin merkitty kuin aiemmin.
Tanaan on tultu 33 kilometria kaatosateessa, kayty kolmessa kirkossa ja zksilla markkinoilla. On siis sunnuntai.
Viela kolme- nelja paivaa pysyn pohjoisella reitilla ja sitten menen vuorille, Camino Primitivolle. Vahan on goreteksit markina. se on siita hyva kalvo, etta kengat myos pysyy markina.
Kaksi kundia tuossa nyt kat vahan kuumana etta on niiden vuoro. Ussi postaus asap!
Tanaan on tultu 33 kilometria kaatosateessa, kayty kolmessa kirkossa ja zksilla markkinoilla. On siis sunnuntai.
Viela kolme- nelja paivaa pysyn pohjoisella reitilla ja sitten menen vuorille, Camino Primitivolle. Vahan on goreteksit markina. se on siita hyva kalvo, etta kengat myos pysyy markina.
Kaksi kundia tuossa nyt kat vahan kuumana etta on niiden vuoro. Ussi postaus asap!
perjantai 1. heinäkuuta 2011
Mamma rantalomalla Espanjassa
San-Sebastian - Larautz - Deba - Markina-Xemain
Nyt loytyi internet, ei alberguesta vaan jostain paikallisten sudanilaisten officesta. Katselin tossa kadulla kun ikkunassa oli afrikkapaitoja ja siina luki internet, ja yksi iso musta mies sanoi etta sisaan vaan!Olen siis paikassa nimeltaan Markina-Xemain.
Tassa updeittia sitten viime postauksen:
San Sebastianista matkalla Zarautsiin vallitsi aamusta iltaan kaatosade, joten ihan sam onko goreteksia alla vai ei. Ilmag oreteksi vesi ei ehka lotisisi yhta hauskasti kengissa. Vesi, paikalliset elukat ja ojanpohjalieju muodostaa tallakin reitilla Kasun hyvin tunteman kiinteahkon mosson.Olin Alberguessa just kun se laittoi sita kiinnii aamun jaljita mutta yht hospitaleiro sanni munun kuitenkin tulla sisalle. ja syoda pikku evaat kaytavassa yhden poydan aaressa.
No mitapa tekee mamma rantalomalla Espanjassa? Kavelee? Vaarin. Menee rantaan katsomaan surffaripoikia. Siella oli sen verran kova tuuli ettei uiminen olllut sallittua. Harmaa meri, melkein tyhja ranta, upeaa.
Zarauts-Deba 22km
Soin viela aamupalaa Zarautsin ihanalla tyhjalla rannalla jossa joku jo availi uimakoppitelttoja paremman paivan toivossa.
Polku (siis tie, ei se kartassa ollut ojanpohja) kulki rannan vieta seuraavaan kylaan, josta palasin trakaisin keltaisten nuolien viitoittamalle polulle ja ylospain vuorille. Tiet siis ylhaalla, kylat ja kaupungit rannassa. Talla reitilla ei ole kahviloita ja kuppiloita samaan tahtiin kuin De Francesilla.Pilvinen paiva, 20astetta, kevyt kulkea. penikat paremmat, tai sitten niita ei viitsi edes ajatella.
Debassa A on puolessavalissl vuorta, ja sinne loytaa kylla, mutta rekisterointi piti menna tekemaan kaupunkiin turist officeen.Onnekis debalaiset ovat rakentaneet kakis hissia joilla on mukava menna kaupunkia ylos ja alas.Pikku ranta, soin jatskit ja menin hissilla takaisin hauskaan homekouluun jossa A oli.
Deba-Markina-Xemein
25 km, jossa nousua n. 600 m. metsaista polkua, peltoja, maaseutua, vuoria, aurinkoa.Tulin se seitsemassa tunnissa, istuskelin matkalla, mutta roikuin taas suljetun A:n ovella. Ongelma jatkamisessa on ettei talla reitilla ole valeilla majapaikkoja kuten de Francesilla. (tai se mikaan ongelma ole, jos haluaa kulkea 40 kilsaa tassa maastossa.) Vahan tuntu tanaan raskaalta, kuudes kukupaiva, mutta kyllahan tahan tottuu. Ei kuitenkaan mikaan supervasy. mutta enemmankin ruoanpuute. Pitaa vahan suunnitella paremmin.
Viimeisen reilun kilsan kohdalla sitten venytettiin penikat, koska siina laskeuduttiin suunnilleen koko paivan nousut.Itse asiassa olen tullut tanne kavelemaan santiagoon, en muuta. Joten sitten tehdaan niin.
Mukava Auberge, puhdas, ystavallinen jne.
kun laksin etsimaan ruokaa kaikki paikat olivat viela kiinni. mutta nyt sita ehka saa! Esim. kolme pizzaa ja suklaakakku!
Nyt loytyi internet, ei alberguesta vaan jostain paikallisten sudanilaisten officesta. Katselin tossa kadulla kun ikkunassa oli afrikkapaitoja ja siina luki internet, ja yksi iso musta mies sanoi etta sisaan vaan!Olen siis paikassa nimeltaan Markina-Xemain.
Tassa updeittia sitten viime postauksen:
San Sebastianista matkalla Zarautsiin vallitsi aamusta iltaan kaatosade, joten ihan sam onko goreteksia alla vai ei. Ilmag oreteksi vesi ei ehka lotisisi yhta hauskasti kengissa. Vesi, paikalliset elukat ja ojanpohjalieju muodostaa tallakin reitilla Kasun hyvin tunteman kiinteahkon mosson.Olin Alberguessa just kun se laittoi sita kiinnii aamun jaljita mutta yht hospitaleiro sanni munun kuitenkin tulla sisalle. ja syoda pikku evaat kaytavassa yhden poydan aaressa.
No mitapa tekee mamma rantalomalla Espanjassa? Kavelee? Vaarin. Menee rantaan katsomaan surffaripoikia. Siella oli sen verran kova tuuli ettei uiminen olllut sallittua. Harmaa meri, melkein tyhja ranta, upeaa.
Zarauts-Deba 22km
Soin viela aamupalaa Zarautsin ihanalla tyhjalla rannalla jossa joku jo availi uimakoppitelttoja paremman paivan toivossa.
Polku (siis tie, ei se kartassa ollut ojanpohja) kulki rannan vieta seuraavaan kylaan, josta palasin trakaisin keltaisten nuolien viitoittamalle polulle ja ylospain vuorille. Tiet siis ylhaalla, kylat ja kaupungit rannassa. Talla reitilla ei ole kahviloita ja kuppiloita samaan tahtiin kuin De Francesilla.Pilvinen paiva, 20astetta, kevyt kulkea. penikat paremmat, tai sitten niita ei viitsi edes ajatella.
Debassa A on puolessavalissl vuorta, ja sinne loytaa kylla, mutta rekisterointi piti menna tekemaan kaupunkiin turist officeen.Onnekis debalaiset ovat rakentaneet kakis hissia joilla on mukava menna kaupunkia ylos ja alas.Pikku ranta, soin jatskit ja menin hissilla takaisin hauskaan homekouluun jossa A oli.
Deba-Markina-Xemein
25 km, jossa nousua n. 600 m. metsaista polkua, peltoja, maaseutua, vuoria, aurinkoa.Tulin se seitsemassa tunnissa, istuskelin matkalla, mutta roikuin taas suljetun A:n ovella. Ongelma jatkamisessa on ettei talla reitilla ole valeilla majapaikkoja kuten de Francesilla. (tai se mikaan ongelma ole, jos haluaa kulkea 40 kilsaa tassa maastossa.) Vahan tuntu tanaan raskaalta, kuudes kukupaiva, mutta kyllahan tahan tottuu. Ei kuitenkaan mikaan supervasy. mutta enemmankin ruoanpuute. Pitaa vahan suunnitella paremmin.
Viimeisen reilun kilsan kohdalla sitten venytettiin penikat, koska siina laskeuduttiin suunnilleen koko paivan nousut.Itse asiassa olen tullut tanne kavelemaan santiagoon, en muuta. Joten sitten tehdaan niin.
Mukava Auberge, puhdas, ystavallinen jne.
kun laksin etsimaan ruokaa kaikki paikat olivat viela kiinni. mutta nyt sita ehka saa! Esim. kolme pizzaa ja suklaakakku!
tiistai 28. kesäkuuta 2011
Larrasoeña-Pamplona-Iruna-San Sebastian
Jonokavelya Larrasoenassa. Klo viiden lampunheiluttajat vauhdissa. Toisena yona sita ollaan niin caminoa, niin caminoa. Kun tarkastelin karttaa yhdessa nurkassa, yksi viuhahtaa ohi ja sanoo etta don´t read maps, trust your instincts! Mikali minusta on kysymys, kartatkaan eivat aina esta kreatiivisia oikopolkujani, joten on parasta vaan olla luottamatta mihinkaan instinkteihin kun pitaa tie loytaa.
Siina vaiheessa huomasin etta tulen taydellisen hulluksi vahintaan ennen Burgosia jos jatkan jonossa Camino Los Americanasilla.
Kavelin siis Pamplonaan ja etsin bussin Iruniin. Sitten mentiin viela hyvassa jarjestyksessa takaisin vuorille, yhdessa kohdassa en ymmartanyt vaihtaa bussia, mutta ne raahasivat minut toiseen sopivassa paikassa.
Irunissa oli turistoffice kiinni, koska oli maanantai,eika maanataisin tarvitse turisteerata. Paikallisen kirkon luota loysin yhden ketaisen nuolen mutta paasin sita seuraamalla kirkon ympari. Pari harjaan nojailevaa miesta soittivat paikalle papin, jonka toimistossa nahkatuolissa istuen padre itse kirjoitti minulle osoitteen ja piirsi kartan jonka kanssa paasin perille aubergeen (n. 2km)
Tanaan aamusta ihana tuihkusade, hyvapikkunousu 600n, vuoret udussa, ihanaa!
Enna: nama saamarin nappulat on vaarissa paikoissa!
Jos tulee kiirus, menen osan bussilla. Ja penikat on kipeet. (jos ois hyvaa ohjetta...)
Taalla on mukavaa!
Siina vaiheessa huomasin etta tulen taydellisen hulluksi vahintaan ennen Burgosia jos jatkan jonossa Camino Los Americanasilla.
Kavelin siis Pamplonaan ja etsin bussin Iruniin. Sitten mentiin viela hyvassa jarjestyksessa takaisin vuorille, yhdessa kohdassa en ymmartanyt vaihtaa bussia, mutta ne raahasivat minut toiseen sopivassa paikassa.
Irunissa oli turistoffice kiinni, koska oli maanantai,eika maanataisin tarvitse turisteerata. Paikallisen kirkon luota loysin yhden ketaisen nuolen mutta paasin sita seuraamalla kirkon ympari. Pari harjaan nojailevaa miesta soittivat paikalle papin, jonka toimistossa nahkatuolissa istuen padre itse kirjoitti minulle osoitteen ja piirsi kartan jonka kanssa paasin perille aubergeen (n. 2km)
Tanaan aamusta ihana tuihkusade, hyvapikkunousu 600n, vuoret udussa, ihanaa!
Enna: nama saamarin nappulat on vaarissa paikoissa!
Jos tulee kiirus, menen osan bussilla. Ja penikat on kipeet. (jos ois hyvaa ohjetta...)
Taalla on mukavaa!
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
Hikista hommaa espanjan auringon alla
Roncesvalles-Larrasoeña
27 kilometria intervallinousua kaks ala yks ylos. Aluss varjoisia polkuja aamun kukkaketoaja, jopussa 36 pikkuastetta herran lamminta ja pilveton taivas niinku espanjan lomalla kuuluu ollakin.
Piti otta tsemppi kehiin teollisuualueen vierta noustessa. suklaat oli sulanut liruksi jo kauan sitten (huom. tanaan on sunnuntai) Ja vesi uhkasi loppua. lopulta jossain pikkukylassa paikallisten senjorojen ihmetellessa tyonsin paani kylan vesipisteen all ja join ainakin litran.
Perillepaastya ainoa avoinna oleva restaurantti oli n 600 metrin paassa ajaotien asfalttireunaa.Ja hikisena takaisin.
Huomenna taytyy varustautrua helteen varalta, suklaa out, pitaa osta jotain suolaista & makeaa.
Huomenna nyt kuitenkin joku paikka on jossain auki ja saa aamulla aamupalaa ja hyvat kaffet.
Tama on niin surkean hidas yhteys etten yritakaan ladat mitaan kuvia!
Huomenna pitaisi olla tasaisempaa. JOs on. Nain tanaan tasiasin valein kole kylttya joissa luki Larrasoeña 2 km.
27 kilometria intervallinousua kaks ala yks ylos. Aluss varjoisia polkuja aamun kukkaketoaja, jopussa 36 pikkuastetta herran lamminta ja pilveton taivas niinku espanjan lomalla kuuluu ollakin.
Piti otta tsemppi kehiin teollisuualueen vierta noustessa. suklaat oli sulanut liruksi jo kauan sitten (huom. tanaan on sunnuntai) Ja vesi uhkasi loppua. lopulta jossain pikkukylassa paikallisten senjorojen ihmetellessa tyonsin paani kylan vesipisteen all ja join ainakin litran.
Perillepaastya ainoa avoinna oleva restaurantti oli n 600 metrin paassa ajaotien asfalttireunaa.Ja hikisena takaisin.
Huomenna taytyy varustautrua helteen varalta, suklaa out, pitaa osta jotain suolaista & makeaa.
Huomenna nyt kuitenkin joku paikka on jossain auki ja saa aamulla aamupalaa ja hyvat kaffet.
Tama on niin surkean hidas yhteys etten yritakaan ladat mitaan kuvia!
Huomenna pitaisi olla tasaisempaa. JOs on. Nain tanaan tasiasin valein kole kylttya joissa luki Larrasoeña 2 km.
lauantai 25. kesäkuuta 2011
St Jean-Roncesvalles
Lento Mdridiin meni ihan normisti, hostelli loytyi ja sain sytya ja nukuttua. aamujuna pamplonaan oli peruttu (rakas Renfe) ja seuraavalla myohastyin puolisen tuntia St Jeaniin lahtevasta bussista.Aamiaiseksi Caminotapaan suklaata ja vetta (kaupat kiinni) Lounaaksi sitá samaa.
ei mitaan, komea tummatukkainen Raoul taksikuski vei perille. maksoi sikaisesti, matka on pitka, mutt niinhan se maksaa ku Raoul kuljettaa.
Ensimmaisen paivn satsiksi aika napakka: nousua n. 1300 m ja matkaa kaikkiaan n27 km. Saattoi olla enemmankin kun loysin hyvan oikopolun joka kuulemma oli vaarallinen.
Nyt suurta hotellia muistuttavassasa albeguessa Roncesvallesissa, toivottavasti tama markkinameininki vahan talttuu.
Kamat pesty nyt ansaitulle aterialle!
ei mitaan, komea tummatukkainen Raoul taksikuski vei perille. maksoi sikaisesti, matka on pitka, mutt niinhan se maksaa ku Raoul kuljettaa.
Ensimmaisen paivn satsiksi aika napakka: nousua n. 1300 m ja matkaa kaikkiaan n27 km. Saattoi olla enemmankin kun loysin hyvan oikopolun joka kuulemma oli vaarallinen.
Nyt suurta hotellia muistuttavassasa albeguessa Roncesvallesissa, toivottavasti tama markkinameininki vahan talttuu.
Kamat pesty nyt ansaitulle aterialle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)